Tänään on iki-ihana päivä, pääsen lapsenlapseni luokse joulua viettämään. Läpi lumisen tienoon vihdoin perillä, hymyt leveät jokaisen kasvoilla, jälleennäkeminen huipussaan. Sylissä kirsikkakermakakku, porkkana-lanttulaatikot, rosollit, haudutettu punakaali ja muut, muttei lahjoja minulta tällä kertaa ollenkaan, vietämme aineettoman joulun tänään.

Uuniperunat uuniin, laatikot lämpiämään, kinkkua, kalaa ei meidän pöydässä lainkaan. Olen askarrellut pieniä joulutähtiä pahvista, maalannut ne kullalla, hopealla, vihreällä, hennon punaisella, pieni poika saa ne aitoon joulukuuseen ripustaa. Leikimme pikkuautoilla, maalaamme akryyliväreillä taulun komean, kuuntelemme musiikkia, ryhdymme valmistelemaan jouluruokia tarjolle, asetumme jouluruokaa syömään. Aamulla toki riisipuuroa, kanelilla maustettua rusinasoppaa. Rupattelemme, vaihdamme kuulumisia, ilmehdin pienen pojan iloksi, nauruksi se menee. Kaikki rakkaat ovat koolla, huoneessa tunnelmallinen valo, muutama kynttilä hiljalleen palaa. Ruoan jälkeen joulumusiikkia soimaan, tanssimaan ja hieman pelleilemään. Ei ole kiirettä mihinkään, nyt on rauha asettunut taloon. Muutama lahja kuusen alla pikkuiselle, toki lahjoja pitää lapsella jouluna olla.

Alkaa jo ulkona hämärtää. Nyt on sopivin aika lähteä ulkoilemaan. Lämpimät vaatteet päälle, pulkka ja pulkan päälle lampaantalja. Menoksi. Isä vetää pikkuista pulkassa, puhtain lumi peittää maan, kävelytiellä metsän reunassa edetään. Lunta hiljalleen sataa, välillä pysähdymme luontoa, taivasta ihmettelemään. Selittelen pikkuiselle luonnon ihmeitä, kädelläni kurkotan kohti tähtitaivasta ja selittelen avaruuden saloja, hassu mummo voi vähän hassukin olla. Meillä on mukavaa yhdessä, ei ketään muita ulkona näy. Ehkä metsäneläimet meidät huomaa, mutta me emme näitä pysty näkemään. Pellon laidalla taianomainen tunne valtaa mielet, silmämme pyydän hetkeksi sulkemaan, tuntemaan pakkasen raikkaan tuoksun, lumihiutaleet sulavat poskille, selittelen kaikenlaista hassua ja mukavaa, opetan pikkuista luontoa rakastamaan.

Sielumme lähtee kohti tummaa tähtitaivasta, kipinät jäävät jälkeemme ilmoille kun vinhaa vauhtia taivaalle lennämme. Kauneimmat värit avaruuden päämme pyörälle saa, miten voi näin kaunista ollakaan? Kätemme meitä ohjaa, kuin enkelin siivet, pyörähdämme ympäri lumisen vuoren, löydämme vuoren rinteeltä sopivan kolon, johon asetumme vierekkäin istuskelemaan. Pistämme pötköllemme pehmeään lumeen, katselemme taivaan valoja, värejä kuin parhaimmat revontulet edessämme, joulun taikaa, avaruuden raikkaus, ihmeiden aikaa,

kauemapana edessämme komea joulukuusi, koristeet kauneimmat, jouluntähti kurottaa korkeuksiin, pöytä on katettu täyteen joulun herkkuja, mitä uskomattomimpia kasvisherkkuja, suolaista, makeaa, kaikkia maailman makuja, punainen hopealla koristeltu joululiina, joulukuusen alla lukematon määrä pieniä kauniita paketteja, kultaiset pakkausnarkut kiharalla, hei,

kaikki maailman lapset tänne jouluaattoa viettämään, nyt on aika juhlan,

pieniä lapsia ilmestyy jokaiselta puolelta, nämä ryntäävät niin joulupöydän antimia syömään kuin lahjapaketteja avaamaan, talvikeijut ja kultasiipiset enkelit puikkelehtivat välissä lapsien, paksuturkkiset lempeät koirat nuolevat pikkuisten kasvoja, pörröturkkiset harmaat kisut puskevat kylkiä pienten, pienet porsaat kirmaavat ympäriinsä, sivulla ruskea poni kahden aasikaveruksen kanssa rouskuttaa tuoretta kuivaa heinää, kiharaturkkiset lampaat lepäilevät pehmeässä puhtaassa lumessa, kas, pienet tontut huolehtivat tarjoilusta lapsille, eläimille, hanhille, kanoille ja kukoille,

joulupukki istuu puisella penkillä keskellä lapsien, joulumuori keinutuolissa punaisen villahuovan alla, kutoo sukkia, lapasia pienille, taivainen laulu soi avaruudessa, täällä, minne jokainen pieni lapsi on tervetullut, ainiaan,

mene mukaan pikkuinen,

hop, hop!

Joulu on rakkauden juhla!

Hyvää Joulua !