IMG_5728.jpg

Hei, vaikka vielä elämme korona-aikaa, päätin julkaista tämän viimeisimmän runoni (pysykäämme terveinä!). 


Tyyntä edellä putousta,

tuntuu tutulta, mutt’

kun antaa mennä eteenpäin,

puro kauniisti solisee,

eteenpäin pomppailee,

hiljalleen etenee,

 

tuntuu niin tutulta,

elämän vettä joki tulvillaan,

puhdasta vettä,

välillä vähän sameaa.

 

      *

 

Ei kannata elämää pelätä,

tyyntä ukkosen edellä,

silti aurinko paljastuu

pilven takaa,

sateen jälkeen puhdas luonto,

aurinko niin ihanan lämpimältä

jälleen tuntuu,

 

Miksi pitäisi elämää pelätä?

Ei tarvitse olla tylsää,

uudet uomat vesiä ohjailee,

päivä yöksi vaihtuu,

aamu kohta taasen sarastaa,

 

Elämä on luotu elämistä varten,

rohkeasti eteenpäin edeten,

kostea ruoho jalkojen alla,

vihreät uutukaiset lehdet puissa,

kirsikan kukat jo aukeavat,

 

Miksi pitäisi pelätä?

Elämä on luotu elämistä varten,

elämä suuri salaisuus, joka

pikku hiljaa aukenee,

keväiset kukat, leskenlehdet,

ihana kesä tuloillaan.