Olen miettinyt useaan kertaan vuosien varrella, ovatko kaikki ihmiset joko ns. henkisiä vaiko maallisia ? Kasvaako maallisista ihmisistä ajan mittaan aina henkisiä? Voiko henkinen ihminen vaipua lopulliseen maallisuuteen? Kas, siinäpä on pulmaa ja mietittävää kerrakseen.

Elisabeth Haichin Ihmisen kaksikymmentäkaksi tietoisuudentasoa tarot-kirja on ollut minun henkinen opaskirjani jo monta vuosikymmentä. Tämä tarot-kirja ei ole kirja ennustamiseen, vaan sen on tarkoitus kuvata ihmisen henkisyyden tasoja.

Kirjassa annetaan ymmärtää, että jokainen ihminen muuttuu ajan saatossa henkisen tien kulkijaksi ja aloittaa tämän pitkän taipaleensa kirjan mukaisesti nimikkeellä Taikuri, ja tätä kuvaa Tarot-kortti numero yksi. Siitä sitten yksi vaihe kerrallaan kasvetaan ja kypsytään henkisesti siten, että lopullinen valaistumisentila saavutetaan vaiheessa numero 22, jonka vaiheen ja lopullisen päämäärän tilan nimike on Maailma.

Hyvä näin. Itse olen kyllä kallistunut siihen suuntaan, että näitä kirjassa kuvattuja henkisyyden tasoja opimme sekalaisessa järjestyksessä, limittäin sekä lomittain, siten, että lopulta saavutamme tason 22, joka kuvaa lopullista valaistumista.  

Olen saanut henkisen heräämiseni 80-luvulla ja elämää on totta tosiaan eletty, on ollut välillä vuoristorataa, hankalia elämänvaiheita, mutta myöskin huippuhetkiä hienoja. Kaiken tämän elämisen keskellä olen kuitenkin aina tutkinut elämää henkisien silmälasieni läpi. Olen aina kurkoittanut taivaisiin, jotta saisin elämäni kokemukset saatettua oikeisiin mittasuhteisiin, jotta osaisin ymmärtää elämää henkiseltä kannalta, ylipäätänsä elämää  ymmärtää.

Mutta, niinhän me kaikki yritämme parhaamme mukaan elämää ymmärtää huolimatta siitä, olemmeko ns. maallisia tai henkisiä ihmisiä!!

Piintynyt ateisti voi olla Jumalan silmissä yhtä rakas ja hyvä ihminen kuin henkinenkin, ja toisinpäin. Jos ateisti ei halua “henkistä elämää elää”, niin kunnioitetaan hänen tahtoaan. Se on hänen totuutensa ja se on aivan oikein ja hyvä näin. Kaiken alku ja juuri on mielestäni siinä, että pyrkisimme olemaan hyviä sekä itselle, että toisille – että osaisimme rakastaa itseämme sekä muita. Siinä on ihmiselle elämän ohjenuora paras, ja jos taivas, avaruus, Jumala ja Ikuinen Rakkaus meitä luokseen kutsuu, menkäämme sinne päin,

Sydän ohjaa meitä aina oikeaan! Sielun hiljainen ääni meitä opastaa.

Itse jotenkin aina vaan rakastan tätä Elisabeth Haichin henkistä tarot-kirjaa, joten voin suosittaa sitä luettavaksi hyvillä mielin. Ei mikään maallinen kirja tai teos voi kuitenkaan koko maailman viisauden ja ikuisuuden lopullinen yhteenveto olla. Ihmisenä eläminen, elämä kuoleman jälkeen, taivas ja tähdet, uudestisyntyminen, jatkuva kiertokulku,

kuka sen kaiken voisi lopullisesti ratkaista, siitä kirjan kirjoittaa, lopullisesti elämän salaisuuden ratkaista?

Elämä on rakkaus,

Rakkaus on elämä,

olkaamme hyviä itsellemme ja toinen toisillemme :)