perjantai, 10. maaliskuu 2023

Uushenkisyys

IMG_20230310_174413.jpg


Kävin ensimmäisen kerran Hengen ja Tiedon messuilla Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla 1980-luvun puolivälissä. Se oli minulle järisyttävä kokemus. Se vaikutti minuun syvästi ja on jättänyt pysyvän jäljen sieluuni, niin myös elämäntapaani, tapaani kunnioittaa luontoa, eläimiä, Maailmaa kaikkinensa, miten Avaruuden Sielu on sen meille antanut. 

1980-luvulla puhuttiin new age -henkisyydestä, nyt tämän oheisen artikkelin tiimoilta opin, että minun käsitykseni itsestäni suhteessa maailmaan ja äärettömään avaruuteen, sitä kutusutaan uushenkisyydeksi. Se on minulle rakas, äärimmäisen syvällinen ja moniulotteinen elämänkatsomus, joka tuskin loppuu koskaan, sillä olen osa maailmankaikkeutta, eikä maailmankaikkeus, avaruus tule loppumaan. Tämä kaikki on suuri mysteeri, jota pienessä pienimuotoisessa elämässäni yritän ratkoa pala palalta, yritän saada maallisen elämäni ja henkisyyteni, sisimpäni kohtaamaan avaruuden, maailmankaikkeuden, Universumin. 

Olkaa hyvät ja lukekaa oheinen artikkeli. Opitte siten ymmärtämään minua, niin myös lukuisia muita kaltaisiani uushenkisiä, joita on joukossamme yllättävän monia. 

Seuraavaksi kooste Ylen artikkelista 21.12.2019 otsikolla Shamanismia, joogaa, enkeli-iltoja ja luonnon mystiikkaa: erityisesti nuoret naiset hakevat hyvinvointia uushenkisyydestä. 

https://yle.fi/a/3-11125626 

Kynttilöin valaistussa joogasalissa soi rauhoittava pianomusiikki ja ilmassa leijailee eteeristen öljyjen tuoksu. Meditaatioon painottuvaan Yin-joogatuntiin Vaajakosken Tulitikkutehtaalla virittäytyy kymmenkunta kolmekymppistä naista ja yksi mies.
Joogaopettaja Sari Rito ohjaa pehmeällä äänellään ryhmäläisiä hengittämään syvään. Hän on ennen joogaopettajaksi ryhtymistään opiskellut kansainvälistä kauppaa ja toiminut toista kymmentä vuotta muun muassa sijoittajana.


Sairastuttuaan vakavasti kahdeksan vuotta sitten hän vaihtoi suuntaa elämässään ja kiinnostui henkisyydestä. ”Arvomaailmani muuttui, kun sairastuin. Lähdin etsimään sitä ihmistä, joka todella olen jättäessäni roolit ja suorittamisen pois. Aloin myös opettelemaan lempeämpää asennetta itseäni kohtaan.” Samalla Riton näkemys hyvinvoinnista muuttui myös kokonaisvaltaisemmaksi ja pehmeämmäksi.


Kirkosta eroavien määrän kasvaessa on kiinnostus henkisyyteen samaan aikaan lisääntynyt. Uushenkisyys on Helsingin yliopiston tutkijan mukaan kasvava ilmiö kaikkialla länsimaisissa kulttuureissa.


Uushenkisyys ei ole yksi yhtenäinen ilmiö, vaan kirjo erilaisia henkisyyden muotoja: se on sekoitus mennyttä ja nykyisyyttä. Uushenkiset ihmiset eivät usko välttämättä yhteen totuuteen, vaan ammentavat asioita valikoiden esimerkiksi buddhalaisuudesta, luonnon mystiikasta tai muinaisuskonnoista.


Erilaisten henkisten palveluiden tarjonta on laajentunut. Tarjolla on monia erilaisia meditaatio-, shamanismi-, enkeli- ja luonnonvoimaryhmiä. Tairan mukaan nykypäivänä ihmiset eivät ole enää innostuneita sitoutumaan yhteen instituutioon, vaan ovat kiinnostuneempia kokeilemaan monia erilaisia asioita.

Kaikessa uushenkisyydessä ja myös uskonnottomuudessa oma kokemus on keskeinen kriteeri. Yksilöllinen harkinta ja ratkaisu ovat tärkeässä asemassa.


Joogaopettaja Rito jakaa tutkijan näkemyksen. ”Yksilöllinen tapa uskoa on minun ajattelumaailmani. Uskon, että jokaisella on oikeus valita, mihin uskoo ja millä tavalla. Minun tapani uskoa kumpuaa monista lähteistä, kuten luonnonkansojen opeista ja buddhalaisuudesta.” 


Ritolla kaiken pohjalla on syvä usko kaiken elämän, luonnon sekä toisten ihmisten kunnioittamiseen.


Asenteet uushenkisyyttä kohtaan ovat muuttuneet Wahlströmin mielestä viime aikoina huomattavasti sallivammiksi ja avoimemmiksi. Erityisesti tänä vuonna on hänen mukaansa tapahtunut suuri muutos. Aiemmin uushenkisyydestä kiinnostuneita leimattiin hörhöiksi ja heitä vähäteltiin. Nyt uushenkisyys hyväksytään helpommin. Muutosta ovat vauhdittaneet lukuisten julkisuuden henkilöiden kertomat henkisyyskokemukset.

Hengen ja Tiedon messut 2022: 

https://www.rajatieto.fi/hengen-ja-tiedon-messut/

 

Tähän loppuun kuuntelen Anna Puun kauniin kappaleen Matkalla. 

 

 

sunnuntai, 5. maaliskuu 2023

Apua Ukrainaan


IMG_Ukrainamaalaus.jpg





Ukraina mielessä, sieluja, poikia, tyttäriä, isiä, äitejä menetetty, 

voisi ajatella, että joku heitä auttaisi, 
tulisi vaikka avaruudesta, ojentaisi hellän, auttavan kätensä, 

On vaikea käsittää, miten pahuutta täällä riittää, 
ihmisen on joskus liki mahdoton tästä kaikesta selvitä, 

Avauuden Luoja ottaa meidät rakkaudensa syliin, 
sieltä kenties kotoisin oomme, mutt´

Elämä on tässä ja nyt, elämä planeetalla Maa, 
tahdomme vilpittömästi hädässä auttaa, 
sieluissamme haluamme jokaista auttaa, 

mutt’ yksi elämä vain, 
yksi menetetty elämä, joka ei ole ”vain”, 

Auttakaamme jos suinkin voimme, 
pyytäkäämme apua vaikka taivaasta, 
avaruuden syvimmästä päästä, 
etsikäämme, etsikäämme, 

joskus rauha jälleen Maailmaan palaa, mutt’
jokainen menetetty sielu, 

se on aivan liikaa,,,

Toivon, että avaisitte linkin Anna Puun ja Olavi Uusivirran 
kappaleeseen 2020 (Apua Ukrainaan), 

https://www.youtube.com/watch?v=AUFBDPjJKgU

jokainen, joka vain voi 
auttaa...

sunnuntai, 5. maaliskuu 2023

Biodiversiteetti

IMG_biodiversiteettimaalaus.jpg

 

Ohessa kooste Euroopan parlamentin tekstistä aiheella biodiversiteetti: 

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200109STO69929/biodiversiteettikato-mista-se-johtuu-ja-miksi-siita-pitaa-olla-huolissaan

Biodiversiteetti tai luonnon monimuotoisuus, eli biologisen elämän moninaisuus planeetallamme on heikentynyt huolestuttavan nopeasti viime aikoina. Muutos johtuu pääasiassa ihmisen toimista ja niiden seurauksista, kuten maankäytön muutoksista, saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta. 

Biodiversiteetti tarkoittaa elämän monimuotoisuutta kaikissa muodoissaan planeetallamme. Se kattaa lajien määrän, niiden geneettisen variaation moninaisuuden sekä eri elämän muotojen vuorovaikutuksen monimutkaisissa ekosysteemeissä.

Vuonna 2019 julkaistussa YK-raportissa tutkijat varoittivat, että jopa miljoona lajia arvioiduista 8 miljoonasta on vaarassa kuolla sukupuuttoon, monet vain vuosikymmenissä. Joidenkin tutkijoiden mukaan elämme kuudetta sukupuuttoaaltoa Maan historiassa. Aiemmissa tunnetuissa massasukupuutoissa on kuollut 60–95 % kaikista lajeista. Ekosysteemeillä kestää miljoonia vuosia selvitä vastaavasta tuhosta.

Terveet ekosysteemit takaavat monia meille itsestään selvältä tuntuvia asioita. Kasvit muuttavat auringon energiaa muille elämän muodoille hyödynnettävään muotoon. Bakteerit ja muut eliöt hajottavat orgaanista ainetta ravintoaineiksi ja tarjoavat näin kasveille terveen kasvualustan. Pölyttäjät ovat elintärkeitä kasvien lisääntymisessä, joten ne takaavat ruoantuotantomme. Kasvit ja valtameret toimivat tärkeinä hiilinieluina. Veden kiertokulku on myös vahvasti riippuvainen elävistä organismeista.

Lyhyesti sanottuna luonnon monimuotoisuus takaa meille puhtaan ilman, makean veden, laadukkaan maaperän ja satojen pölytyksen. Se auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja sopeutumaan siihen sekä lieventää luonnonkatastrofien vaikutusta.

Koska eri eliölajit vaikuttavat toisiinsa monimutkaisissa ekosysteemeissä, yhden lajin katoamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ravintoketjussa. 

 

WWF mainitsee omassa artikkelissaan myös seuraavaa: 

https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/

Valtavia uhkia lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle ovat myös ilmastonmuutos, salametsästys ja ylikalastus. Ilmaston lämmetessä lukuisien lajien on sopeuduttava täysin uusiin olosuhteisiin selviytyäkseen. Salametsästys ja ylikalastus ovat ajaneet useiden lajien kannat sukupuuton partaalle.

Sademetsiä raivataan soija- ja palmuöljyviljelmiksi sekä karjan laitumiksi, mikä aiheuttaa luonnon köyhtymistä ja eroosiota. Suurin osa maailmassa tuotetusta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Ruuantuotannon ja -kulutuksen muuttaminen kestävämmäksi onkin merkittävässä asemassa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.

 

Johanna Kurkelan kappale Sun särkyä anna mä en, sopii tähän mielestäni hyvin :)

 

keskiviikko, 1. maaliskuu 2023

Dahlia

Daalia.jpg


Äidin puutarhassa komea kukkapenkki, 
kukkia kauneimpia monenlaisia, 

Ylväänä mullasta on noussut keltainen dahlia, 
sen suuri kukka auringonsäteissä kylpee, 
lehdet vihreät suuret kukkasta reunustaa, 

korkealle kukkanen kurkottaa, 
kaikkialle kauneutta näkee, 
äitiänsä kiittää, 
kesä kauneimmillaan lämpönsä 
ja valoansa suo, mutt’

aurinko kuumasti on alkanut porottaa, 
äiti sankolla vettä kukallensa päivittäin tuo, 
kukka silti alkaa nuukahtaa, mutt’ 

virkistävää nokkosvettä, sitruunaa, hunajaa, 
aurinko jo pilven taakse piiloon jää, 

jälleen kukka komeutensa kaikille suo, 
kullankeltainen kukka kaikkien katseet 
itselleen saa, mutt’ 

elokuun helleaalto hirmuinen, 
vaikk’ äiti ihmevettänsä multaan kaataa, 
pakahduttava aurinko ei pinteestään kukkaa päästä, 

kukkanen yrittää, yrittää, voimat häiriöö, hä röö,,, sen lopussa, 
silti vielä uudemman kerran ja toisenkin, 

äiti silittää kukan terälehtiä hellällä kädellään, 
juttelee kauniisti, surullinen selvästi on, 

kukkanen voipunut, uupunut, kuivahtanut, 
lehdet vihreät kääntyneet ruskeaan, 
keltaiset kukan terälehdet rusentuvat kuiviksi, 

mitään ei enää tehtävissä oo, 

Joku puhuu helvetillisestä kuumuuden aallosta, 
ei tällaista ennen Suomen kesissä ollut, 
jotakin pieleen kenties on mennyt, 

kukkanen kuollut jo kuumuuteen, 
silti aurinko jatkaa vain taivaalla kuumuuttaan, 

kunnes syksyllä kuumuus hellittää, 
kaikki eläväiset helpotuksesta huokaa, 

Kaunein muisto kukkasesta mielessä äidin, 
puutarhuri hellin ja viisain, 

miettii mielessään, tätäkö luonto meille 
nykymaailmassa tarjoaa, 

sanonko sen ääneen? 

Muutos ilmaston! 

Heips, 

Ihmisen kuin kukkasenkin mieli on vahva sekä hauras, 
autetaan, huolehditaan, tehkäämme tekoja hyviä, 

sekä viisaita, 


Kuuntelen Anna Erikssonin kauniin kappaleen 
Kesä yhdessä


 

tiistai, 21. helmikuu 2023

Hyönteiskatoo

sudenkorento%20korjattu.jpg

Luonto on riippuvainen ihmisestä ??, 
sillä luonto oli täällä ennen meitä. 

Sudenkorennot:

https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/sudenkorennot-tekevat-tandemlennon-pariutumistaan/
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/luonto-ihmiset-ja-ilmiot/sudenkorennot-kuin-sadusta-katso-kuvat-upeista-ilma-akrobaateista/

Tässä Helsingin Yliopiston artikkeli hyönteiskadosta, joka vakavuudellaan maailmanlaatuisesti uhkaa jopa ihmisten ruokahuoltoa: 

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/tutkijat-varoittavat-maailmanlaajuisesta-hyonteiskadosta-ja-tarjoavat-keinoja-sen-seurausten-tunnistamiseksi-ja-valttamiseksi

Hyönteiskato kiihtyy ja sukupuuttoon kuolevien hyönteislajien määrä kasvaa eri puolilla maailmaa. Tämä kehityskulku hävittää ihmisen kannalta korvaamattomia toimintoja, millä voi olla odottamattomia seurauksia. Kansainvälinen tutkijaryhmä on nyt koonnut voimansa varoittaakseen ihmiskuntaa siihen kohdistuvista uhista.

Sekä ihmisten että hyönteisten tulevaisuus ja hyvinvointi edellyttävät niin kansalaisyhteiskunnan kuin päättäjienkin panosta.

Ihmiskunta kuluttaa parhaillaan lukuisia ekosysteemejä yli niiden sietokyvyn rajojen, mikä aiheuttaa päivittäin sekä määrällisesti että laadullisesti mittaamatonta hyönteiskatoa.

Elinympäristöjen katoaminen, haitalliset maatalouskäytännöt ja muut päästölähteet, rajoista piittaamattomat tulokaslajit, ilmastonmuutos, liikakäyttö ja riippuvuussuhteessa elävien lajien sukupuutto vaikuttavat kaikki vaihtelevasti hyönteispopulaatioiden todistettuun katoon ja lajien sukupuuttoon.

Lajikato hävittää monimuotoista eliömaailmaamme pala palalta, menetämme myös biomassaa, joka on olennainen osa ravintoketjun muiden eläinten ruokavaliota.

Pölytys on elintärkeää, sillä valtaosalle viljelykasveista hyönteiset ovat elinehto. Toisena merkittävänä tekijänä on maatuminen, sillä hyönteiset osallistuvat ravinnekiertoon sekä moneen muuhun toimintoon, joille ei ole minkäänlaisia teknisiä tai muitakaan korvikkeita.

Pienet ihmisryhmät voivat vaikuttaa hyönteistensuojeluun paikallisesti, mutta suurimittainen elvytystoiminta vaatii yhteistä tietoisuutta ja maailmanlaajuisia ponnisteluja lajien kartoittamiseksi, seuraamiseksi ja suojelemiseksi.

 

 

 

  • luonnonsuojelu ekosysteemit meditaatio sielu rauha taivas avaruus ihmeet rauhoittuminen luonto