Lintu lennähti pois, se takas tullut ei,
Mennyt oppimaan maailmalle, kenelle se kuuluu, minnekä päin kääntää päätään,
Hopeiselle rinteelle vuoren laski räpylänsä noi, nokkaisi pari pisaraa, kultainen vuoristopuro vierellä tämän,
Minä nuotion tähän asetan, kerään oksia pieniä, nokallani tulen laitan elämään,
Minäkin tahdon elää, olla voimissani, kertoa tarinoita ihmeitä, paljon on vielä tekemistä täällä ja siellä,
Taivas pimenee, tähtöset tuikkivat, hiljaista hiljaisempaa, lintu silmänsä levolle laskee, päästää sielunsa taivaan korkeuksiin sinne, missä valoa, kaipuuta, rakkautta ja sellaista,
Jo aamu on valjennut aikoja sitten kun lintunen vihdoin heräilee, pudistaa höyhenistä päätänsä, muutaman sulan suoristaa,
Jotenkin oudolta tuntuu, kuin kutsu kaukainen lintua luokseen kutsuisi,
Onko tämä totta vai onko tämä taikaa? Viisainta pyrähtää lentoon, asiaa hieman selvittää,
Päätän, nyt palaan luokse rakkaimpain, kotona minua varmasti odotellaan, poikaset nälkäiset pesässään, emo sukkia virkkailee,
Nyt hopoti hoi, menoksi ja kiireellä, onneni luo matkani vie!