Valita aurinko vai kuu? Kuuluu kummia,

valitsen molemmat.

Kesäyönä kävelen niityn reunaa, kostea sankka usva

peittää kesäniityn alleen,

hengitän kosteaa ja raikasta ilmaa,

kettu juoksee niityn poikki, vain sen paksu tuuhea häntä

vilahtaa,

ei kuulu mitään, hiljaisuus peittää tienoon,

reippaasti eteenpäin kävelen,

koiraani seuraan, se nuuhkii raikasta ilmaa,

tassut vilkkaasti, matka taittuu rivakkaan,

sankka kuusimetsä uljaana taivasta halailee,

kuu taivaalla hennosti näkyy, nouseva kuu

tervehtii aurinkoa, joka idässä tekee tuloaan;

Meren rannalla aallot rantahiekkaan heilahtaa,

loiskunta hentoinen, kultaiset auringonsäteet

veden pinnasta takaisin taivaalle lennähtää,

rannan kivet levän peitossa, koko ranta tuoksuu

raikkaalle merilevälle, suolalle, lokit viheltävät,

räkättävät toinen toisillensa, lapset kakkuja

ja ojia kosteaan hiekkaan muotoilee,

äidit ja isät ylpeinä pieniä lapsiansa katselee.

Miksi pitäisi aina valita? Aurinko vai kuu?

Aina vain ihmeissäni,

teen valinnan tämän: ”aurinko ja kuu”,

taskuuni molemmat panen,

sieluuni rinnakkain asettelen.