Miksi pitäisi ennustaa? Tarot-korteilla katsella, astrologisia kuvioita tutkia, soittaa eukoille kaikenlaisille, unia ennustusmielessä tulkita, horoskooppeja lukea?

Olen elämässäni tullut siihen tulokseen, että elämä soljuu paremmin, kun jättää kaikenlaisen ennustamisen väliin.

Ennusteiden pulmana on se, että jos vaikka hyvää tulevaisuutta ennustetaan, niin sitten jäädään sitä hyvää odottamaan ja elämä jää elämättä.

Jos vaikka jotakin ikävää ennustetaan, niin sitten sitä pahaa pelätään ja mietitään. Niin, ja taas jää elämä elämättä. 

Elämään kuuluvat hyvät ja pahat ja yhtä hyvin myöskin pitkäpiimäiset päivät monet. Vuoristoradan kyydissä välillä tahtomattamme kuljemme, välillä hiljaa istumme soutuveneessä päällä hiljaisen lammen. Jo kuukauden on pelkästään vettä taivaalta tullut, eikä loppua näy. Sellaista elämä on.

Kun keskittyy itse elämään, osaa nauttia hetkistä kauniista, ei tarvitse pelätä tulevaa, sillä elämä osaa halutessaan kuitenkin jokaisen yllättää.

Jos keskitymme itse elämään ja jokin ikävä sattumus meitä kohtaa, niin jaksamme paremmin ponnistella läpi vaikean vaiheen, kun emme turhia ole murehtineet ennakkoon.

Elämä on elämistä varten, elämme hetkessä ja nyt. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sen näkee aikanaan.

Emme pysty elämää ja maailmaa hallitsemaan, ja siksi turha on yrittää tulevaisuutta ennustaa, se vain kuluttaa voimia turhaan, vetää meidät kuplaan kummalliseen, josta ei voimia elämiseen saa.

Nauttikaamme hetkestä tästä, voimme ammentaa itsellemme voimia vaikka taivaan tähdistä, vaikkei niitä päivällä näy, tai vaikka auringosta, joka juuri nyt pilven takana piilossa on. Elämä on elämistä varten, ei mitään sen kummempaa.

Hetki on tässä ja nyt, historia on oppimista varten, tulevaisuus meidät tavalla tai toisella yllättää, mutta se kuuluu elämään.

Enkelit taivaan tulevaisuuden taitaa, mutta ei ole yhtään syytä heiltä kysyä, onko huomenna maanantai vai tiistai, mennäkkö töihin vai onko lepopäivä?

Kun siltä tuntuu ja hetki on sopiva, pakkaa eväät mukaan ja lähde luontoon perheesi kanssa. Tai vaikka yksin. Nuuhki kosteaa keväistä metsää, aamuiset linnut villisti laulaa;

ensimmäiset leskenlehdet jo talvisen heinikon alta kurkistaa ja kun aurinko niihin lämpöisät säteensä päivällä luo, puhkeaa ne vaatimattomaan kukkaan.

Kevään ensimmäinen leskenlehti, kuinka rakas ja kaunis sinä oot!