Katso silmilläsi, sielusi silmillä. Ole mieleltäsi avoin. Avaruuden opit niin moninaiset ja erikoiset ovat, että yllättyä saat. Ihmettele hetki, hyppää kyytiin tuntemattomaan. Sydämesi oikeaan Sinua johdattaa. Pohdi, mieti, mieti toinenkin hetki. Palaa päivän päästä pohtimaan uudestaan. Kaikki avautuu aikanaan, sitten, kun hetki Universumin oikea on.

Kaikki muuttuu. Älä palaa menneeseen muuten kuin muistoissais, sillä aika vie Sinua eteenpäin, eteenpäin sinne, minne sielusi haluaa. Menetelmät edetä niin monet, että välillä ihmetyksissäs mietit ” Tottako tämä on vaiko tarua lie ?”.

Universumi on kokonaisuus kauneuden, seesteisyyden, pesä lintusen, turvallinen koto jokaisen. Kauneus ja harmonia sopivat kauniisti kokonaisuuteen kehityksen, loputtomaan matkaan ikuiseen luona Universumin niin lempeän, että silmäsi kostuvat liikutuksesta niin ihanasta, kun hellän kosketuksen kenties tuntemattomalta sen kehdossa saat.

Olemme tutkimusmatkailijoita Universumin, joka on niin salaperäinen, lempeä ja  jonka sylissä ikinä emme kyllästyä voi. Tutkikaamme, pohtikaamme, käykäämme eteenpäin polkuja uusia, sinne, minne sielumme vie, sinne missä sydämemme itkeä ilosta voi.

Kas, lintu pieni höyhenet keltaiset pöyheät. Se siipensä auki levittää, lähtee pieneltä oksalta lentoon. Taivaan lintu, lintu valon ja rakkauden. Yksi höyhen keltainen sen pyrstöstä kauniista putoaa kun keväinen tuuli sitä ilmassa lennättää. Höyhen kultainen leijuu ilmavirrassa avaruuden, hieman oikealle, vähän vasemmalle, alaspäin ehkä, ei, nyt taasen ylöspäin. Pitäisikö käteen höyhen kultainen saada, panna taskuun omaan ?