IMG_6559.jpg

Vaaleanvihreä galaksi pyörii alapuolellani hiljalleen. Hypähdän sen sisään ja ympärilleni katselen. Yksi tähti tuolla, toinen kauniisti loistava tähti täällä. Hypähdän tähden päälle, joka minua lähimpänä kurkistaa. Toisen tähden päälle astelen ja otan varovasti yhden käteen ja asetan sen sopivalle paikalle, mutt’ se heti pompahtaa takaisin omalle entiselle paikalleen. Avaruuden tähtisumu purppuranpunaisena hohtaa, vaaleanvihreää ympärillä on.

Katselen Universumin aurinkoa, joka kirkkaasti yläpuolella loistaa. Toinen himmeämpi aurinko vastakkaisella puolella hopeaa hehkuu. Suuntaan kohti Universumin aurinkoa, koska se niin houkuttelevan kauniisti paistaa ja asetun istumaan jalat ristissä kultaisen viuhkan sisään, joka auringosta valonsa saa. Suljen silmäni aivan hiljaa, kaikkialla hiljaista on. Auringon valo kasvojani lämmittää, auringonpaiste saa sieluni kukkimaan. Jään tähän paikkaan asioita mietiskelemään.

Päätän lähteä avaruuden ympäristöä lähemmin tutkimaan. Singahdan ylöspäin kohti pilveä vaaleaa, kultaisena hohtavaa. Eteeni avautuu avaruuden maisema kaunein, vuorijono eteerinen ylväänä kohti korkeuksia kurkottaa. Hyppään vuorenhuipulle, joka peitossa on avaruuden valkean lumen. Näen kaukaisuuteen, kultaisena, keltaisena horisontti siintää, muutamia hattaroita lipuu ohitseni hiljalleen. Niin paljon pidän vuoristoista Universumin, jotka niin jyhkeinä kohti korkeuksia nousee, eteerinen koostumus viehättävä on, maisemat laakeat avautuvat eri suuntiin huipuilta korkeimpien eteeristen vuorien.

Suuntaan kohti Universumin itää paikkaan heleän vihreään. Aurinko hämyisästi paistaa ja auringonsäteet takaisin kimpoavat avaruuteen, sillä avaruuden valkea lumikerros peittää pilven kultaisen. Loihdin itselleni lumisen pyöreän majan ja asetan itseni sen sisään ja ryhdyn asioita miettimään. Pieni tulenliekki edessäni palaa, näen lumisten majan sienien läpi avaruuden kaukaisuuteen, kaiken kullan ja vaalean keltaisena edessäni nähdä saan. Ihmettelen, miten kaunis on avaruus, miten ihmeen kauniin maiseman pieni ihminen nähdä voi !

Minun on tässä niin hyvä ja lämmin olla, vaivun unenomaiseen tilaan, välillä silmäni kiinni lupsahtaa. Toivon hiljaa, ett’ jokainen sielu ihmisen voisi päästä paikkaan tällaiseen ja ohjeeni tähän rauhaisaan paikkaan piirrän taivaaseen, jott’ jokainen halutessaan tänne päästä vois.