Katselen talviselle pimeälle tähtitaivaalle. Yksi tähti tuolla, toinen täällä. Tähdet tuikahtelevat hiljalleen, kaikki aika pysähtynyt on ikuisuuden. Jään tuijottelemaan tähteä taivaalla kiitävää, idästä länteen lentelee suoraa viivaa, kenties satelliitti varmaankin on? Mutta kas, hetken päästä liikkuva hopeinen tähti pysähtyy ja kas, palaa takaisin lentäen suuntaan siihen mistä olikaan tähtönen tullut ?

Toisena talvena katselen pimeää tähtitaivasta. Yksi tähti tuolla, toinen täällä. Huomaan hopeisen tähdenlennon pimeällä taivalla, mutta kas, tähti ei lennäkään kohti maata, vaan kiitää tähdenlennon nopeudella suoraan ylös kohti kaukaisinta yöllistä taivasta.

Isoisäni kertoi aikanaan, että oli seurannut talvista tähtitaivasta ja huomannut tähden lentävän sykähdyksittäin oikealta vasemmalle ja kas, tähti oli yhtäkkiä pysähtynyt ja lähtenyt lentämään aivan toiseen suuntaan.

Eteerinen avaruusmaailma on minulle tuttu. Kaikki siellä ystäviä keskenään ovat, kauneimmat avaruusmaisemat vieri vieressä ikään kuin kilpaillen avaruusluonnosta kauneimmasta, täydentävät toinen toisiansa; avaruuden ystävät moninaiset siellä asustavat, tutkimusmatkoja pitkiä tekevät, ystäviä uusia etsivät.

Olen toivonut jo pienestä asti, että avaruusaluksen miehistöineen läheltä nähdä voisin, mutta ei, niin ei ole todellisessa fyysisessä maailmassa kohdalleni osunut. Avaruus loputon, valtavan suuri on, tähtitieteilijät ympäri maan tietävät, ettemme ole olentoja, ainoita asukkaita universumissa, sillä avaruus rajaton on.

Tiedän ihmisen, jos toisenkin, jotka nähneet on omin silmin avaruusaluksen, jotakin kummallista on päässyt tapahtumaan hetkessä tuossa, mutta itselleni ei sellaista ole osunut.

Eteerisessä avaruusmaailmassa monet avaruuden asukkaat käyttävät pitkillä matkoillansa apunansa avaruusaluksia eteerisiä, jotka maallisen fysiikan rajoja tunne ei. Tavat kulkea aluksilla niin ihmeellisiä, että välillä hieroa silmiään täytyy, kun niin kummia juttuja aluksillaan nuo kipparit tekevät, mutta kas, tekniikka, niin maallinen kuin eteerinenkin kehittyy ja muuttuu, niin myös ominaisuudet avaruusalusten tähtimatkailijoiden, avaruuden asukkaiden kaukaisten.

Avaruusaluksilla matkailevat tähtiasukkaat ystävällishenkisiä ovat. Ehkä hieman pelokkaita mitä tulee ihmisiin maan. Eivät mielellään halua esille tulla, kun ihmisiä lähimailla on. Elokuvat länsimaiset avaruusolennoista vihamielisinä valloittajina tyhjää ovat; avaruusolennot hyviläisiä ovat, toiveena heidän auttaa ihmistä maan, saattaa maapallomme parempaan jamaan, ilon sanomaa kenties levittää ?

Olkaamme sydämet avoinna salaisuuksiin, joita avaruuden asukkaat, tähtimatkalaiset, kipparit miehistöineen avaruusalusten haluavat meille viestittää; ei syytä pelätä ollenkaan, kaikki on hyvin ja kohdallaan.

”Laitetaan hyvää kiertämään” sanoo asukas avaruuden asukkaalle maan !