Hyvät lukijat, 

Olen edelleen blogini kanssa pienellä tauolla, mutta 

sillä olen suuri lintujen ystävä ja kanat, etenkin tuotantokanat, ovat 

sydäntäni lähellä, haluan julkaista tämän hieman poikkeavan tekstin, 

kanat, nehän ovat lintuja nekin, älykkäitä, sosiaaliaisia, lempeitä kotieläimiä, 

ihmisten parhaita ystäviä, 

Olkaa hyvät ja lukekaa tämä artikkeli, jos vain haluatte.

Oikeutta eläimille -yhdistyksen artikkeli tuotantokanoista on niin julmaa faktaa, että 

sen jätän tästä pois. Alla on kuitenkin linkki artikkeliin, jos haluatte perehtyä. 

Lintujen näkökyky 

https://ranneliike.net/blogit/havaintoja/lintujen+nakokyky/26735

Linnuilla on erinomainen näkö. Se on huomattavasti tarkempi kuin ihmisellä ja muilla nisäkkäillä. Tämän lisäksi väriskaala on laajempi eli linnut näkevät useampia värejä ja sävyjä kuin esimerkiksi ihminen.

Nopeus
Linnun ja ihmisen silmät ovat niin kutsuttuja kamerasilmiä eli ne aistivat tietyn määrän kuvia tietyssä ajassa. Ihmissilmä aistii keskimäärin 20 kuvaa sekunnissa, kun taas linnunsilmä peräti 150.

Tarkkuus
Lintujen tarkka näkö johtuu siitä, että verkkokalvolla on tiheässä fotoreseptoreja, suuri määrä näköhermoja ja tuplasti silmälihaksia. Lintujen verkkokalvolla ei ole verisuonia kuten nisäkkäillä, mikä myös osaltaan parantaa tarkkuutta. Joillakin lintulajeilla on lisäksi silmän tarkan näön alueella kohta, joka suurentaa näkymän.

Värinäkö
Ihmisellä on kolmivärinäkö eli silmässä on puna-, sini- ja viherherkkiä tappisoluja. Silmä aistii siis kolmea perusväriä, joista aivot muodostavat kaikki muut värit.
Useimmilla linnuilla on nelivärinäkö eli niillä on paljon ihmissilmää laajempi väriskaala, joka ulottuu lyhytaaltoisesta ultraviolettivalosta pitkäaaltoiseen punaiseen, mikä mahdollistaa lukemattomien värisävyjen näkemisen.

Ultraviolettivalon näkeminen, mihin ihmissilmä ei pysty, on ensiarvoisen tärkeää linnuille. Se mahdollistaa muun muassa suunnistamisen ja ruoan löytämisen, sillä esimerkiksi marjat erottuvat selvemmin ultraviolettivalossa samoin kuin saaliseläinten jättämät jäljet (esim. virtsa), mikä on tärkeää petolinnuille. Värisävyjen erottamisen tehostamiseksi päiväaktiivisilla linnuilla on sekä yksittäis- että tuplatappisoluja sekä tappisoluja, joissa on erivärisiä öljyjä. Öljyt suodattavat pois tietyt aallonpituudet, jolloin linnut kykenevät paremmin erottamaan tärkeät kohteet värikkäästä taustasta.

Ultraviolettinäöllä on ratkaiseva merkitys parinvalinnassa ja lajitoverien välisessä viestinnässä. Monien lintulajien koiraat ja naaraat ovat samannäköisiä ihmissilmälle. Ultraviolettivalossa koiras ja naaras ovat kuitenkin eri näköisiä. Esimerkiksi sinitiaiskoiraan tietyt kohdat hohtavat ultraviolettivalossa, jolloin ne erottuvat naaraista.
Linnuilla on todettu olevan myös kyky aistia polarisoitua valoa, mikä mahdollistaa tarkan vuorokaudenajan tietämisen.

Suunnistus magneettiaistin avulla
Lintujen suunnistus muuttomatkalla onnistuu magneettiaistilla, jonka tutkijat ovat havainneet sijaitsevan linnun oikeassa silmässä ja ylänokassa.
Silmän verkkokalvolla on inklinaatiokompassi, jolla lintu aistii maapallon magneettikentän voimaviivojen kaltevuuden eli inklinaation. Siitä se näkee, millä leveysasteella ollaan. Nokassaan linnulla on lisäksi kolmiulotteinen magneettikentän aisti, jolla se osaa sijoittaa itsensä magneettisuuskartalle myös itä-länsisuunnassa. Ennen muuttoa lintu joutuu vielä säätämään kompassinsa tähtien avulla, jotta saisi tarkan pohjois- ja eteläsuunnan, koska magneettiset navat ovat hieman eri paikassa kuin maantieteelliset navat.
Eläimet ovat ihmeellisiä

Kanat häkeissä ja luonnossa

https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/kanat-hakeissa-ja-luonnossa

Kanojen lajityypillinen käyttäytyminen 

Parvikoko on pieni

Luonnonoloissa kanat elävät pienissä ryhmissä ja niiden parven koko riippuu elinalueesta. Tiheässä kasvillisuudessa kanojen parveen kuuluu yleensä vain 1–4 lintua, mutta avarammassa kasvillisuudessa kanojen keskimääräinen parvikoko on reilu 10 lintua. Kanojen lisäksi laumaan kuuluu yksi kukko. Muut koiraat elelevät usein yksinään eritoten paritteluaikana. Kukot voivat myös muodostaa keskenään pieniä ryhmiä. Kana voi tunnistaa maksimissaan noin 80 lajitoveriaan.

Kanoilla on nokkimisjärjestys

Kanalaumassa vallitsee arvojärjestys eli nokkimisjärjestys. Nokkimisjärjestyksessä korkeassa asemassa olevilla kanoilla on etuja muihin nähden. Luonnonoloissa kanoilla ja kukoilla on eri hierarkia ja ne ovat harvoin aggressiivisia toisiaan kohtaan. Myös saman sukupuolen väliset aggresiot ovat harvinaisia, sillä hierarkiassa alempana olevat välttelevät mahdollisuuksien mukaan dominantteja.

Arvoasteikko osoitetaan lyhyesti työntämällä tai syöksyllä ja nopealla perääntymisellä. Arvoasemaan vaikuttaa linnun ikä, kunto sekä ulkomuoto (muun muassa höyhenpuvun pörhistely ja väri). Kana ei menetä heti asemaansa, vaikka esimerkiksi sulkasato vähentäisi sen höyheniä.

Kanat ovat liikkuvaisia

Mikäli kasvillisuus ei ole tiheää ja ruokaa on saatavilla hyvin, kanat eivät tavallisesti liiku pesäpuustaan 50 metriä kauemmas. Sen sijaan viidakossa kanat saattavat vaeltaa sadekaudella jopa 8–32 kilometriä.

Kanat ovat aktiiivisia, ja ne käyttävät laajempaa aluetta kuin muut maassa elävät linnut. Vanhemmat kanat eivät yleensä lennä säännöllisesti muuta kuin yöpuuhun nukkumaan ja takaisin maahan. Linnut nukkuvatkin joka yö tavallisesti samassa puussa tai pensaassa.

Kanoilla on tarkka vuorokausirytmi. Ne ovat päiväaktiivisia, ja pimeällä ne nukkuvat. Kanaparvi käyttäytyy synkronisesti: linnut syövät, juovat, nukkuvat, puhdistavat höyheniään ja hiekkakylpevät samanaikaisesti.

Kanat ovat valppaita lintuja. Suojautuakseen pedoilta niillä on useita piilopaikkoja lähistöllään. Kanat äännähtävät pedon nähdessään varoitushuudon, jonka sisältö on riippuvainen siitä, onko kyseessä ilma- vai maapeto. Maapetoja linnut pakenevat puuhun, ja ilmapedon ollessa lähettyvillä ne joko jähmettyvät paikalleen tai menevät piiloon. Pakenemisen ja jähmettymisen sijaan kanaemo, jolla on poikasia, saattaa pitää kovaa meteliä, jotta pedon huomio kiinnittyisi poikasista emoon. Kanaparven yllättämisen, hajoamisen ja vaaran jälkeen kanat päästävät tietynlaisia ääniä kootakseen parven takaisin yhteen.

Ruokailuun käytetään paljon aikaa

Suurin osa kanojen valveillaoloajasta kuluu ruoan etsintään. Vaikka kanat saisivat ruokaa nokkansa eteen, ne käyttäisivät silti aikaansa ruoan hankkimiseen. Kanojen ruokavalio on hyvin monipuolinen hedelmistä ruohoon saakka.

Sekä villilinnut että domestikoituneet linnut osaavat valita luonnosta ravitsemuksellisesti oikeaa ruokaa. Esimerkiksi kanat etsivät natriumia tai muuta tiettyä ravintoainetta nokkimalla kohteita, joita ne normaalisti eivät tutkisi.

Muniminen rauhassa

Kana jättää parvensa ja reviirinsä ainoastaan muniessaan. Se etsii itselleen pesäpaikan, joka on suojassa pedoilta ja katseilta. Pesä voi sijaita esimerkiksi pensaassa tai tiheän ruohon seassa. Kana voi muokata pesästään sopivan muotoisen ja vuorata pesäänsä kasveilla ja höyhenillä.

Muniessaan kana istuu pesässä 1–3 tuntia. Tämän jälkeen se palaa takaisin parveensa. Kun munia on tarpeeksi, se jää pesään hautomaan. Hautominen kestää 19–20 päivää. Kun poikaset ovat kuoriutuneet ja leimautuneet emoonsa, kana palaa poikastensa kanssa takaisin parveen. Emo suojelee poikasia ja opettaa niitä syömään oikeaa ruokaa, nukkumaan oksalla ja välttämään petoja. Kana vieroittaa poikasensa noin parin kuukauden kuluttua kuoriutumisesta.

Hiekka- ja aurinkokylpyjä

Kaikille linnuille on äärimmäisen tärkeää pitää höyhenpuku kunnossa. Puhdas höyhenpuku lämmittää, hylkii vettä ja suojaa ihoa vahingoilta. Höyhenpuvun kunnossa pitämiseksi kana sukii, räpyttelee ja ojentelee siipiä, nostelee ja pörröttää höyhenpukua, venyttelee jalkoja ja siipiä sekä heiluttelee pyrstöä. Myös hiekkakylvyt ovat oleellinen osa puhdistusoperaatiota, sillä ne ylläpitävät höyhenpuvun optimaalista rasvaisuutta. Aurinkoisella säällä kanat nautiskevat aurinkokylvyistä kyljellään maaten.

Tiesitkö tämän kanoista?

• Kanat ryystävät ruohoa kuin spagettia. Luonnossa kanat viettävät päivänsä etsimällä hyönteisiä ja ryystämällä tuoreita ruohonkorsia. 
• Kanat rakastavat hiekkakylpyjä. Hiekkakylvyt auttavat muun muassa pitämään loiset poissa, mutta selkeästi kanat myös nauttivat siitä. Ne kaivavat pienen kuopan hiekkaan ja pöllyttävät hiekkaa päällensä. Hiekkakylpy on usein ensimmäisiä asioita, joita eläintuotannosta pelastetut kanat tekevät päästyään paikkaan, jossa niiden on ensimmäistä kertaa mahdollista tuntea maata jalkojensa alla. 
• Kanat käyttävät keskinäiseen viestintään valtavaa määrää erilaisia ääniä, joilla kaikilla on oma tarkoituksensa. 
• Kanat leikkivät mielellään. Jos niillä vain on tilaa, kanat juoksevat, hyppelevät, kylpevät ja paistattelevat auringossa. 
• Kanaemot juttelevat munissa oleville poikasilleen. Vielä kuoriutumattomat tiput vastaavat emolleen ja muille sisaruksilleen. 
• Älykkyydessään kanat vetävät vertoja kädellisille. Ne osaavat ratkoa monimutkaisia ongelmia, ymmärtävät syy-seuraussuhteita, välittävät tietoa muille, miettivät tulevaisuutta ja osoittavat itsehillintää jos tietävät sen palkitsevan myöhemmin. 
• Kanat ovat oikeastaan dinosauruksia. Linnut ovat dinosaurusten jälkeläisiä ja niiden lähimpiä elossa olevia sukulaisia. 
• Kanoille on tärkeää saada rakentaa oma rauhallinen pesä ja ne tekevät sen erityisen huolellisesti. Ne voivat jopa paastota, jotta saavat rakennettua tarpeeksi turvallisen pesän. 
• Kanat kykenevät tunnistamaan ja muistamaan jopa yli sata eri yksilöä, mukaanlukien ihmisyksilöitä. 
• Kanat ymmärtävät, että esineet ja olennot ovat olemassa vaikka ne poistuisivat näkyvistä tai muutoin aistein havaittavista. Esimerkiksi pienillä ihmislapsilla ei ole tätä taitoa.