Kävelen reippaasti illan hämärässä lumista polkua pitkin, koirani rennosti etenee, nuuhkivat raikasta ilmaa, pitkät karvat vauhdissa hulmuaa, oh, niin ihana hetki, nautin suuresti tästä raikkaasta hetkestä arkisen menon,

helmiäispilvet, Lapin revontulet pohjoisessa loimuaa, katuvalo edessäni tietä ja suuntaa näyttää, ei ketään missään, pitkään saan kaupungin laidoilla yksinään hauvojeni kanssa kävellä, ah, niin ihanaa,

odotan jo vuodenvaihdetta, mitä uusi vuosi meille tuo, se arvoitus vielä hetken, viikon parin päästä ulkona koirieni kanssa vuoden vaihdan,

talvinen raikas pakkasilma, lumiset tiet, pimeä pehmeä taivas, jotenkin niin kaunista, niin kaunista,

suljen silmäni, avaan jälleen, lintulamppu huoneen kattoa valaisee, pikkulintuni vapaina lentelevät, keltainen, kultainen kanarialintu, toinen ruskea turkiltaan,

outo lämmin tunne rakkauden, avaruus kenties laskeutunut huoneeseen tähän, mietin hiljaa koiriani rakkaita, joita ei meillä enää, eläimet ja ihmiset, me täällä yhdessä elämme kohti vuotta uutta, annamme taivaalle tilaa valaista ja ohjata matkaamme,

rakkaus ja vilpitön ilo, ah,

ei sen elämän tarvitse olla kummempaa, kun mielen voi avata kohti taivaan raikkaita tuulia, salaisuuksia, joita ei koskaan tarvitse meille avata, riittää kunhan toivoo kaiken menevän siten, kun taivas on meille sen tarkoittanut,

rakkaan viesessä paksun villahuovan alla pötköttää, katsella välillä ympärille ja antaa rakkauden päästä sydämiin,

unholaan jäävät huonot menneet ajat, edessä uusi tulevaisuus, hyvä ja lempeä sellainen,

Uusi Vuosi,

vielä viikko, pari,