Kun henkisyyden tiellä ryhtyy kulkemaan, saattaa jostakin kuulla, että tietyssä järjestyksessä henkisiä asioita opitaan. Olen kuitenkin pohdinnoissani tullut siihen tulokseen, että kukin oppii henkisyyttä järjestyksessä omassa. Se ei seuraa kaavaa kaverin tai muiden, se kulkee omia polkujaan. Lopulta siitä kehkeytyy kaunis kokonaisuus, mutta siitäkin eteenpäin vielä edetään. 

Meillä ajatellaan koulun käynnistä, että ensin käydään ala-aste ja siten luokalta toiselle kavutaan. Mutta sanon, että henkisyys tai avaruusmaailma ei tällaista kaavaa tunne.

Elä siis elämääsi täysillä siten, kuin se sinulle juuri hetkessä annetaan. Kaikki tarvittava lopulta opitaan ja oppiminen jatkuu sen jälkeenkin aina vaan.

Uuden oppiminen on kivaa ! Henkinen elämä on samaan aikaan sekä muuttumaton että muuttuva. Se hauskaksi ja jännittäväksi seikkailuksi tekee henkisyyden ja elämän !