Valkoisten pilvien päällä joukko saippuakuplien. Avaruuden kuplaparvi värikkäin loistaa valossa Universumin auringon. Kuplat pieniä on, mutta niitä hyvin voi kiinni ottaa. Kuplat kuin saippuakuplia on, joita lapset innoissaan taivaalle puhaltaa. Auringonsäteet niiden kiiltävästä pinnasta heijastaa, värit sateenkaarien silmät suorastaan kauneudellaan sokaisee. Mitä ihmeen kuplia ovat ? Taivaan kuplaparvi ilmestynyt taivaasta kuin parvi muuttolintusten.

Hyppää sekaan kuplien, veivaa käsilläsi kuplia, koska se hauskaa on ja kuplat siitä vauhtia eri suuntiin saa. Nämä kuplat eivät lopu milloinkaan, niitä aina tulee lisää jostakin vaan. Ilmassa leijuvat, välillä pysähtyneet paikoilleen ja sitten taas jonnekin päin lennähtää. Maan painovoima ei niihin päde, sillä painovoima avaruuden vetää niitä Universumin aurinkoon päin. Hassua ja hupaisaa on leikitellä kanssa kuplien. Vaahtokylpy kuuma keskellä talvipakkasen mieleen tulee kanssa tuoksun niin raikkaan ja kesäisen. Mistä ihmeestä nuo kuplat tulleet? Niin hauskoja ovat, että ainiaan ne mielessäni pidän enkä unhoita niitä koskaan.

Voit kuplaa värikkäintä sormiesi välissä hellästi puristaa, kupla hieman periksi antaa, palaa takaisin ennalleen ja avaruudessa leijumista jatkaa vain. Toista kuplaa kun hieman puristat, se sormien välissä poksahtaa, eikä mitään siitä jäljelle jää. Voit hypätä kuplien sekaan kuin avantouimari hyppää laiturilta veteen ja tuntee pirteän raikkauden ja mieli hetkessä virkistyy. Jotakin ihmeen kuplia, mitä lie, mutt’ ihastunut niihin todella oon!

Mikä salaisuus piilee sisällä noiden kuplien ? Ei mikään, tai ehkä ne kuvastaa, mistä avaruudessa oikeastaan kyse on.