Päätän aamulla jo aikaisin

herätä, en tahdo mitään

menettää, luonto aamulla

kauneimmillaan,

raikkainta ilma on kesäaamun,

kostean vehreinä puiden

ja pensaiden lehdet.

 

Linnut laulavat, visertävät,

puuhaavat omia touhujaan,

vain yksi kulkija vastaan

tulee, ulkoiluttaa pientä

pörröistä koiraa, joka

häntäänsä heiluttaa.

 

Voiko luonto näin kaunis

olla, itsekseni pohdin,

maa-Äiti kauniiksi on

luonnon luonut, jotta

me kaikki voisimme tuntea

sen tuoksun,

 

maagisen rauhan,  jonka se

ympärilleen suo.

 

Tahdon aamuista luontoa

kädelläni koskettaa, se

hiljaa vastaa...