On syksyinen yö. Istun parvekkeella ja pimeys on vallannut luonnon, niin kauniin lempeästi, että ihan pehmeältä tuntuu. Käännän katseeni öiseen taivaaseen. Pilvet ovat jääneet kauas pois ja taivas minua lempeästi kutsuu. Tähdet tutut taivaalla tuikkii, kaikki niin ihanan rauhaisaa ja sopuisaa on.

Tämä on taivaan kosketus, Universumin kutsu kaukainen, joka saapuu luokse ihmisen. Riittää, että kääntää katseensa taivaaseen, oli sitten yö taikka päivä. Taivaan kauneus sinua odottaa ja lähettää sinulle viestin hellän, jonka tunnet sisimmässäs puhtaana ja raikkaana;

pieni kutsu taivaan ja tiedät, että sielusi koti tuolla ylhäällä on, siellä missä viisaus, lämpö ja sopusointu, rakkaus kulkevat käsi toisen kädessä…

Ojenna siis kätesi kohti taivasta ja kas, siinä se on !

-

Kiitän. 

Ja lopuksi vielä suositan Ellinooran voimaannuttavaa kappaletta Minä elän !