Mustikkakukko, kalakukko, lanttukukko,

kaalikukko.

Minulla sattui olemaan ylimääräistä keräkaalia jääkaapissa.

”Talvikaalia” on hankalaa raakana syödä, joten mietin,

mihin käyttäisin ison määrän keräkaalia.

Olen haaveillut lanttukukosta, mutta sain idean kaalikukosta.

Otin Kotikokin nettisivulta ohjeen lanttukukkoon. Tein kolmen desilitran ruistaikinan, kuullotin kevyesti ison määrän keräkaalia, yhden ison porkkanan ja pakasteesta pussillisen mustasilmäpapuja. Käytin kuullotukseen tällä kertaa voita, sillä ajattelin sen sopivan hyvin ruistaikinaan. Kaalin maustoin lopuksi merisuolalla, jauhetulla mustapippurilla sekä siirapilla.

Minulla on iso kannellinen savipata ja ajattelin kokeilla sitä kukon valmistuksessa. Voitelin padan voilla, läpyttelin taikinan padan reunoille ja kauhoin täytteen taikinan päälle. Taikinaa ei riittänyt peittämään kokonaan täytettä, joten päälle jäi pieni aukko. Ei se mitään.

Paistoin kukkoa ensin ilman kantta puoli tuntia, sitten asetin kannen päälle ja laskin lämpötilan 140 asteeseen kolmeksi tunniksi. Uunista pois ja kansi kiinni vielä jälkiasettuminen tunniksi.

Kaalikukko on herkullista, maukasta, täyteläistä. Niin ikään voisula on imeytynyt mukavasti ruistaikinaan. Toki, paikoitellen pohjassa taikina on niin paksua, että on helpompi ottaa se käteen ja haukata siitä.

Todella hyvä ja maukas lopputulos. Liekö ennenvanhaan Suomessa tehty  kaalikukkoja?

Seuraavaksi leivon mustikkakukon pakastemustikoista :)