Istun parvekkeella,

aurinko lämmittää.

Kaipaan tuoksua avaruuden

vaikken tiedä mitä se on.

 

Kutsun tähdet ja planeetat

auringon ja kuut,

saavat tulla luokseni mun.

 

Käsilläni tähtiä tapailen,

hellästi tutkin niitä silmilläin.

 

Energia suorastaan säkenöi,

tunnen rintaani vihlovan

rakkauden.

 

Avaruus ikiaikaista viisautta

sisällään, mystinen kutsu

kaikuu tyhjyyteen.

 

Otan sydämeeni rakkauden,

avaruuden viisauden,

se kenties ei koskaan palaa,

vaikk’ on ainiaan

sisälläin.