Tyttö pieni vaaleanpunamekkoinen leikkii kanssa perhosten. Vaaleanpunainen, keltainen, kultainen, kenties vihreä piilossa enkelten. Pilvilinna niin pehmoinen yllä linnan hiekkaisen. Linna päällä kankaan pehmoisen, tornit ylväät päissä kulmien. Tyttö vaaleanpunamekkoinen välillä leikkii kanssa säteiden auringon. Pyörittää säteitä sormillansa ympäri, ympäri ja jälleen takaisin pieneen käteen pehmeään.

Hauva valkoinen pörröinen kurkistaa ikkunasta linnan ja haukahtaa. Hyppää syliin tyttösen ja tyttö kietoo kätensä ympäri hauvasen. Enkeli kurkistaa takaa olkapään tyttösen ja kuiskaa tälle korvaan hauskan juttusen. Tyttö nauraa kanssa enkelin ja tuo nauru kiirii läpi avaruuden luo toisen enkelin. Heti hypähtää ilmoille enkeli tuo ja rientää hetkessä tyttösen luo. ”Kuuntele, kuinka hetki hiljainen avaa portit sinulle tyttö suloinen” kuiskaa enkeli valkoinen. ”Yhdessä me teemme ikuisuuden hauskan ja hiljaisen”.