Uusi päivä avautuu auringon ensimmäisten säteiden loistaessa takaa pilven valkoisen. Hennon vaaleankeltaiseksi tienoo muuttuu.

Päällä taivaisen pilvenhattaran öinen tähtitaivas välkkyy. Taivas heleän vihreänä loistaa, tuhansien hopeisten tähtien kukittamana, öinen viileä tuuli hieman puhaltaa.

Kaikki heleän vihreänä piirtyy, kaukaiset vuoret vihreään taivassumuun peittyy. Parvi enkelien ohi kiitää, vain kultainen vana niiden perään taivaalle jää.

Kaksi kuuta puolikkaina kultaa hohtaa, kuunsilta jalkojeni alle kauniisti piirtyy.

Mainen päivä illaksi vaihtuu, taivas oikealla vaaleanpunaiseksi vaihtuu. Aurinko itään lepäämään jää, kun vaaleanvihreä öinen taivas kirkkaan kullaksi vaihtuu. Se peittää alleen tuhannet tähdet, niiden kultainen sielu vain paikoillensa jää.

Aurinko taivaan kultaa muistot alleen, öinen vihreä tähtitaivas sieluun jää. Pidä sielussas aurinko niin kirkas ja kultainen; toiselle puolen sielun kätke tähtitaivas tuhansien tähtien, jotka niin kirkkaasti loistaa taivaalla vaalean heleän vihreän.