Kaksi pientä lasta, erilaista, 

toinen tunnollinen, hyvä monessa, 
toinen ovela, moneen suuntaan työntyvä, 

näiden vanhemmat valjastavat toisen lapsensa urheiluun, ja toisen lapsen kateuteen, 

vuodet vierivät, toinen lapsista muuttaa kotoa pois, 
toinen jäljelle kotiin jää, 

urheilun lapsi lopettaa, ilman lupaa, 
tästä vanhemmat eivät pääse yli, 
vaan päättävät ikuisesti kostaa lapsellensa, 
ja sen he tekevät, 

kertovat toiselle lapselle satuja, muka hemmottelevat toista, yllyttävät kateuteen, vihan siemenet tälle tarjoavat, 

vuodet vierivät, pahuus vallan saa, koston kierre alkunsa saa, se ei varmaan koskaan lopu, se ruokkii itse itseänsä, 

ylisukupolvinen väkivalta rullaa omalla painollansa, 
rönsyilee, uppoaa moneen tarinat kummalliset, 

ihmeellisiä kierroksia mielissä ihmisten saa, 
jotkut ryhtyvät toimeen, 
haluavat kostaa ja tekevät sen

ymmärtämättä sitä, että tässä ei asiat oikein kohdalla ole, joku kärsii, kärsii niin kovin, 

vain toivoo, että rauhassa voisi elämäänsä elää, 

rakastaa lähimmäisiänsä, 

tuottaa iloa ja turvaa lapsellensa, lapsenlapsellensa, 
jotka niin rakkaita, ettei oikein edes sanoja löydy,

rauhaa, rauhaa kaikille toivoen, käpertyen 
miehensä kainaloon, 

Kuuntelen Jonna Tervomaan kappaleen Yhtä en saa